Uunit
Olen muurannut itselleni kaksi keramiikkauunia joista pienempi on tehty kevyttiileistä ja suurempi on kovista tiileistä muurattu kaksikamarinen Noborigama-tyyppinen uuni.
Kun poltetaan kivitavaraa puupolttoisessa uunissa täytyy uunia rakentaa alavetoiseksi jotta lämpö ei heti karkaisi savupiipusta ulos vaan kerääntyy itse uuniin. Tulipesät uuneissani ovat Bourry-box tyyppisiä. Tämä tarkoittaa että ne korkeimmissa lämpötiloissa toimivat kaasuttimina. Halot kaasuuntuvat tulisijassa ja polttamattomat kaasut syttyvät palamaan vasta varsinaisessa uunitilassa. Tällöin itse uuni on kuumempi kuin tulipesä, mikä säästää sekä energiaa että polttoaikaa.
Uunin pakkaus
En raakapolta töitäni. Tämä vaatii tiettyä varovaisuutta esineiden käsittelyssä ja lasituksessa, mutta se säästää toisaalta paljon aikaa ja energiaa. Puulla poltettaessa yksinkertaisempi ratkaisu johtaa usein kauniimpiin tuloksiin ja jätänkin usein esineiden ulkopuolen lasittamatta antaen liekkien ja lentotuhkan hoitaa koristelun.
Ladottaessa uunia asetan pilareiden ja hyllyjen väliin pehmeitä savipaloja jotta korkean ja painavan hyllykön paino pääsee tasaantumaan. Talvisin voi olla vaikeuksia näiden palojen jäätymisen kanssa, mutta talvipoltossa pitää muutenkin varata enemmän aikaa kaikkeen. Olen myös huomannut että oman mielenrauhan säilyttämieski on hyvä rakentaa hyllyköiden ensimmäiset kerrokset ylitukeviksi. Minulla on ennen latomisen alkamista kuvitelma eri esineiden sijoituksesta uuniin, mutta yksittäisen ruukun sijoitus riippuu myös ympäröivien ruukkujen koosta, lasituksista ja kiinostavuudesta, joten uunin ladonta on aina monen näkökohdan keskiarvo.
Poltto
Esilämmitän aina uunit kaasulla ennen polton alkamista. Suuren kaksikamarisen uunin toisessa kamarissa on erityisesti talvisin kondenssiriski, joten sitä kannattaa esilämmittää kunnolla. Itse polttossa en ole huomannut että talvilämpötilat vaikuttaisivat polton kestoon, vaikka ilma voi olla kymmeniä asteita kylmempää kuin kesällä. Ehkä tämä johtuu siitä että kylmä ilma on tiheämpää ja sisältää enemmän happea, mikä taas edesautta palamista.
Käyttämäni polttopuu on mahdollisimman läheltä ja halvalla ostettua. Yleensä ostan kymmenkunta kuutiometriä kuusipuuta läheisestä tienvarsipinosta. Sahaan tukit metrin pätkiksi ja halkaisen traktorivetoisella ruuvihalkojalla minkä jälkeen halot saavat kuivua vuoden. Kuusi kuivuu nopeasti ja palaa pitkällä liekillä.
Keramiikan poltossa tilanne on siinä mielessä nurinkurinen että tekijä on tarmokas ja kärsimätön polton alussa - silloin kun pitäisi olla kärsivällinen – ja umpiväsynyt polton lopussa kun pitäisi olla valppaana ja täynnä energiaa. Hyvä nyrkkisääntö on ainakin ettei aloita polttoa valmiiksi väsyneenä ja että polton lopettamista on hyvä lykätä muutamalla tunnilla. Yritän myös pidättää lämpötilaa reilussa 1000 asteessa muutaman tunnin jotta mahdollinen massassa oleva kivihiili pääsee kaasuuntumaan eikä muodosta kuplia paksumpien esineiden seinämiin.
Uunin toista kamaria käytän suolalasitukseen. Tätä tilaa lämmitetään erillisestä aukosta. Ylimeno ensimmäisen kamarin poltosta toiseen kamariin tapahtuu vaiheittain, jotta ensimmäinen kamari ei jäähtyisi liian nopeasti. Suolana käytän tavallista merisuolaa noin 5-6KG polttoa kohden. Pienempi uuneistani kestää noin 14 tuntia polttaa. Tämä on liian pitkä aika tämänkokoiselle uunille ja suunnttelenkin tulipesän laajentamista. Isomman uunin poltto kestää noin puolitoista vuorokautta, sen jäätyminen vie ainakin viisi vuorokautta.
